Oikeastaan koko talotekniikka (LVIS) menee tässä projektissa uusiksi. Sähköt sekä vesi- ja viemäriputket ovat 70-luvun peruja ja alkavat olemaan teknisen käyttöikänsä loppupuolella ja etenkin rautaisia vesiputkia on talon kylmillään oleminen rankaissut kovalla kädellä. Nykyinen ilmanvaihto on painovoimainen ja myöhemmin rakennetussa yläkerrassa käytännössä olematon.
- Vesi- ja viemäriputket uusitaan kokonaan
- Ilmanvaihtojärjestelmä modernisoidaan nykyaikaiseksi lämmöntalteenotolla varustetuksi tulo- ja poistoilmanvaihdoksi lähinnä mukavuussyistä, mutta nykyinen painovoimainen järjestelmä säilytetään kuitenkin rinnalla eräänlaisena varajärjestelmänä
- Sähkösuunnittelijan ammatin varjopuolena on myös se, että sähköjärjestelmät on ihan pakko uusia kokonaan vaikkei siihen välttämättä mitään pakottavaa tarvetta olisikaan. Vaikka kyseessä on vanha rakennus eikä sen henkeen välttämättä sovi modernit järjestelmät tullaan ilmanvaihtoa, lämmitystä ja valaistusta kuitenkin ohjaamaan KNX-järjestelmällä, johon tietyt ammatilliset seikat lähes pakottavat.
- Talon lämmitys tulee olemaan jonkinlainen hybridi, jossa päälämmönlähteenä tulee olemaan varaavatakka, jonka rinnalle asennetaan ilmalämpöpumppu. Pitkien poissaolojaksojen tueksi tullaan myös asentamaan sähkölämmittimet ja näiden kaikkien lämmitysmuotjoen yhteensovittamisesta saattaa tulla mielenkiinoista. Pienen veden kulutuksen vuoksi käyttövesi lämmitetään perinteisesti lämminvesivaraajalla, mutta jonkinasteiseen pieneen aurinkokeräimeen tullaan varautumaan ja saatetaan jopa ilmanvaihdon jälkilämmityspatterin kiertovesikin lämmitellä Auringolla ja puulla.
Ilmanvaihtojärjestelmä:
1. LTO-koje - mitoitetaan rakennusmääräyskokoelman D2 (sivu 25) ohjeiden mukaisesti ja normaali-ilmamääräksi saadaan noin (tuloilma OH 11 l/s, RT 9 l/s, WC/PH 12 l/s
Sähköjärjestelmät:
Taloon tulevia sähköjärjestelmiä ovat
- Valaistus, pistorasiat ja laitteistojen sähköistys
- Ohjausjärjestelmä (KNX) - Valaistuksen ja lämmityksen ohjaus sekä energiankulutuksen seuranta
- Antennijärjestelmä - UHF- ja VHF-antennit
- Yleiskaapelointijärjestelmä CAT6
- Turvajärjestelmät - palo, murto ja videovalvonta
- asennuskalusteet näillä näkymin vanhaan rakennukseen kauniisti sopivat Berkerin 1930 valkoisena tai sitten Strömforssin Renovat valkoisena
- mikäli nykyiset sähkölämmittimet ovat hyvässä kunnossa, niin ne putsataan ja mahdollisesti maalataan ja jätetään käyttöön toistaiseksi - nykyiset patterit on varustettu kiinteillä vanhanaikaisilla mekaanisilla termostaateilla, joten jatkossa niitä ohjataan KNX-järjestelmään liitetyillä huoneantureilla
- Järjestelmällä ohjataan valaistusta, pistorasioita, lämmitystä ja seurataan energiankulutusta
- Valaistusta ohjataan pääasiassa huonekohtaisilla painonapeilla, jotka on liitetty ohjausjärjestelmän väylään I/O-yksiköllä toinen vaihtoehto on "oikeat" KNX-järjestelmän painikkeet, jotka kytketään suoraan väylään. Näis voisi myös samassa painikkeessa olla lämmityksen ohjaukseen tarvittava termostaatti eli sama painiketaulu toimsisi myös lämmityksen huoneanturina
- Pistorasioita olisi myös tarkoitus ohjata KNX-järjestelmällä - jalkalamput ja kotona/poissa-tilanteet, jolloin ei vahingossa jää laitteet päälle ja nukkumaan mennessä saa turhan kuorman pois päältä ja jalkalamputkin saa ohjattua suoraan painikkeilta
- Lämmityksen ohjaus tapahtuu siis näillä näkymin erillisillä termostaateilla ilman käsiohjausta tai sitten painikkeen ja termostaatin yhdistelmällä
- Sähköenergia mitatataan joko erillisillä virtamittareilla tai sitten KNX-kytkentäyksikön kärjiltä, joissa on mukana virtamittaus esim. ABB energiankuölutustiedot olisi tarkoitus tallentaa myöhempää tarkastelua varten energiaseurantaa varten. Energia olisi tarkoitus mitata erikseen lämmityksestä, ilmanvaihdosta ja veden lämmityksestä sekä kokonaisenergia.
- Energianmittauksen lisäksi olisi tarkoitus seurata ulkolämpötilaa ja tallentaa myös se vuosittaista vertailua varten
