Rakenteet

Ulkoseinät:
Tällä hetkellä pohdinnan alla on ulkoseinien rakenne, koska julkisivun uusiminen on niitä harvoja töitä, jotka aiotaan teettää ulkopuolisella urakoitsijalla remontin valmistumisen nopeuttamiseksi.

Alkuperäinen ulkoseinärakenne on ollut noin 15 cm paksuinen ulkopuolelta lautaverhoiltu hirsirunko. Jossa hirren päällä on pikipaperi ja sen päällä suoraan ilman koolausta limilautatyyppinen vaakaverhous.
Ullakon puolelle ulkoseinärakenne on alunperin ollut pelkkä lautaverhous. 70-luvulla remontin yhteydessä ullakko on otettu asuinkäyttöön ja rakenne on muutettu ulkoapäin lueteltuna pystyrimalaudoitus-puukuitulevy-lasivilla-ilmasukupaperi-puukuitu/lastulevy ja maalaus. Samaa aikaan alakerran hirsiseinät on levytetty, jolloin nykyinen rakenne on muodostunut seuraavanlaiseksi vaakalimilaudoitus-pikipaperi-hirsirunko-pinkopahvi-koolaus-insuliittilevy.

Nyt siis pitäisi urakoitsijoita varten miettiä miten koko homma loppupeleissä rakennetaan. Vaihtoehtoja on siis säilyttää nykyisen kaltainen rakenne ja vain uusia ulkoverhous ja pikipahvi sekä mahdollisesti myöhemmin lisätä lämmöneristys sisäpuolelle. Lisätä hirrenpäälle puukuitulevy, esim. 25mm runkoleijona, ja sen päälle ulkovuoraus tai tehdä ulos reilumpi koolaus ja laittaa lisäeristys tässä vaiheessa ulkopuolelle.

Säilytetään nykyinen rakenne ja seurata tarvitaanko lisäeristystä:
+ edullisin vaihtoehto (vain ulkoverhouksen ja pikipahvin uusiminen)
+ voidaan lisäeristää myöhemmin sisäpuolelta, suhteellisen edullisesti
+ rakenne ei kasva ulospäin jolloin julkisivun ilme ei juurikaan muutu
- tiiveyttä voidaan parantaa, mutta lämpöhäviöt eivät ilmavuotoja lukuunottamatta parane

Runkoleijona tms. puukuitulevy hirrenpäälle:
+ suhteellisen edullinen toteuttaa
+ tuttu tapa monille urakoitsijoille
+ parantaa tiiveyttä
- ei juurikaan lisää seinän lämmöneristävyyttä
- rakenteeseen jää helposti pysty ja vaakasuuntaisia rakoja vanhan hirsiseinän epätasaisuuden vuoksi
- seinärakenne leviää ulospäin, jolloin julkisivun ilme muuttuu ja graniittikivijalka jää "varjoon"

50-100mm:n lisäeristys ulkopuolelle+bitumipaperi:
+ lisäisi jo melko paljon ulkoseinän lämmöneristyskykyä
+ puhallusvillalla tai selluvilla/pellavalevyllä tehty eristys mukailisi hyvin hirsirungon muotoja
- lisää kustannuksia ja edullisin vaihtoehto puhallusvillalla ei onnistu välttämättä talvella
- leventää julkisivua melko paljon ulospäin

Graniittisen kivijalan ja kustannuksien vuoksi olemme tällä hetkellä päätymässä ensimmäiseen vaihtoehtoon eli nykyinen rakenne ei periaatteessa juurikaan muuttuisi. Niin koska asioilla on tapana muuttua, niin päädyimme lopujen lopuksi vaihtoehtoon 2, joka siis on tuulensuojalevy hirsiseinän päälle. Lisättynä 50 mm:n lisäeristeellä (puhallusselluvilla). Työnä tämä merkitsisi seuraavanlaista toimenpidettä:
  1. ulkovuorauksen purku (purettu itse)
  2. hirren välien tilkitseminen pellavariveellä (tarkistetaan ensin onko tarvetta)
  3. ilmanpitävyyden parantaminen naulaamalla Huntonin bitumipuukuitulevy suoraan hirren päälle. Ullakolla puurungon päälle.
  4. vaaka- ja pystysaumojen tiivistäminen tervapaperikaistalla
  5. 22mm koolaus
  6. ulkoverhouslauta UYL
  7. ruskea käsittely (alkuperäinen talon väri) joko multamaalilla tai jonkinlaisella puunsuojalla
  8. sisäpuolelle koolaus kakkoskakkosella ja puhalluselluvilla + ilmasulkupaperi ja vaneri
Sitten muutama talvi tarkkaillaan ja seurataan kulutuksia ja pohditaan olisiko lisäeristykselle tarvetta ja minkälaisiin takaisinmaksuaikoihin lisäeristyksellä pääsee ;) Sisäpuoliseen lisäeristykseen päädyimme, koska emme keksineet mitään yksinkertaista tapaa katkaista vaakasuuntaiset virtaukset rakenteen sisällä, jos puukuitulevy olisi laitettu suoraan sisäpuolelle hirrenpäälle.


Vesikatto/yläpohja:
Vesikaton uusiminen on toinen ulkopuolisella teetettävä remonttikohde. Alkuperäinen vesikate on tiili, jonka alla on aluskatteena huopa. Alkuperäinen kattomateriaali oli kolmiorimahuopa, jonka päälle oli asennettu jälkikäteen alusrimta ja tiilikate. Nyt vesikate olisi tarkoitus uusia aikakaudelle hyvin aikakauteen sopivaksi kolmiorimahuopaketteeksi elikkäs mennän takaisin alkuperäiseen. Koska nykyiset räystäät ovat melko lyhyet niitä olisi tarkoitus samalla hivenen pidentää, kun ulkovuoraus joka tapauksessa kasvaa jonkin verran ulospäin. Räystään jatkojen toteutustapa on vielä pikkuisen auki, koska haluaisimme tehdä sen niin, että räystään malli ei juurikaan muutu.

Vesikattoa ja räystäänjatkoa enemmän päänvaivaa aiheuttaa yläpohjan eristäminen. Nykyisellään vintissä on huonekorkeutta noin 2,1-2,2 metriä ja eristettä on vain 10cm vinolla osalla. Nyt rmeontin yhteydessä olisi tarkoitus parantaa lämmöneristystä ja pyrkiä pitämään huonekorkeus kuitenkin jonkinlaisena, ettei tällaisen pitkän miehen tarvitse kävellä ainakaan keskiosalla kyyryssä kulkea. Yläkertaanhan on tulossa vain työ- ja makuuhuone sekä jonkin verran säilytystilaa. Tämän vuoksi huonekorkeutta ei mitenkään kauheasti tarvita, kun aikaa vietetään pääasiassa istuen tai vaakatasossa.

Alkuperäinen ajatus on ollut siis poistaa nykyiset tiilet sekä nykyisena aluskatteena toimiva huopa ja jättää nykyinen raakaponttilauta "tuulensuojaksi", jota vasten alapuoliset eristeet tulevat ja jonka yläpuolelle tehdään koolaamalla 100 mm:n tuuletusväli. Ajatuksena oli alunperin eristää yläpohja koko matkalta harjansuuntaisenailman yläkolmiotilaa, mutta silloin ongelmaksi tulee ilma joka ehtii lämmetä matkalla lappeelta harjalle niin paljon, että harjalla oleva lumi sulaa ja valuuvetenä alas. Kun vesi saapuu kylmälle alueelle vesi jäätyy. Tämän vuoksi on taitaa olla välttämätöntä rakentaa jonkilainen yläkolmio tila ja pyrkiä tehostamaan tuuletusta ja parantamaan katon U-arvoa lisäeristämällä enemmän kuin aiotut 200 mm:ä.

Tällä hetkellä yläpohjan rakenne on muodostumassa melko samanlaiseksi kuin se 70-luvun ratkaisussakin oli, mutta eriste vaihdetaan puhallusselluvillaksi ja sitä tulee jonkin verran enemmän. Korkeus vinoilla osuuksilla laskee jonkin verran, mutta keskialueella pysyy entisellään. Tarkka eristepaksuus on vielä päättämättä ja se varmistuu vasta, kun aloitamme lisäkoolauksien tekemisen ja selviää kuinka paljon tiputusta tarvitaan, jotta katon "välihirret" saataisiin eristeen sisälle piiloon.


Jäykistys:
Kun purkutyöt oli tehty huomattiin katolla, että rakene ei ole kovin stabiili, joten jotakin täytyy tehdä ullakon kasassa pysymiseksi. Tällä hetkellä ajatuksena olisi levyttää makuuhuoneen osalta väliseinät ja sisäkatto kipsilevyllä, joka jää sitten piiloon paneelin alle. Myös ulkoseinien osuudet tullaan levyttämään vanerilla, joka osaltaan auttaa jäykistämään koko pakettia. Testimielessä ullakolle 45° kulmaan ruuvatut reevauspuut jäykistivät rakennetta sen verran, että aiotut jäykistys toimenpiteet saattavat olla jopa hivenen ylimitoitettuja.


Alapohja:
Alapohja uusittiin kokonaan lattiahirsiä lukuunottamatta, mutta periaates äilyi samana.
- hirsien päälle aluslaudoitus (22x100 raakalauta)
- laudan päälle tervapaperi
- tervapaperin päälle ristikoolaus (48x173, johon on lovettu suoristus tarpeen mukaan 48x98 lauta)
- koolaukseen sekaan puhallusselluvilla
- selluvillan päälle ilmasulkupaperi
- pinnaksi 3 huoneeseen vanha lattialauta ja olohuoneeseen 28x173 kakkoslaadun ponttilattialauta ja kaikki lattiat maalataan